Heippa!

Minun eno ja sen tyttöystävä kävi eilen kylässä ja niillä oli sellanen iso ruskea tyyny mukana. Tai sitten ku ne aukas sen tyynyn niin ei se enää ollukaan tyyny ku se oliki se minun serkku puettuna ihan mahottoman monen vaatekerroksen sisään, niin että se näytti ihan nalletyynyltä! Se haisi ihan vauvalle! Eno anto minun haistella sitä ja nuolasin pikkusen sen sormiaki, ku se vauva laitto ne ihan minun nenän eteen! Sitten äiti laitto minut maahan, ku se piti minua alkuun sylissä ku se ei luottanu että olisin ollu varovainen sen vauvan kanssa heti, ku en ees tienny ensin että siinä käärössä oli vauva. Niin sitten ku pääsin maahan menin heti omalle paikalle istumaan ja kattomaan, että mitä se vauva oikein tekee, että alkaako se leikkimään minun kanssa lattialla vai mitä se alkaa tekemään, mutta ei se tehny mitään ku makas vain sohvalla ja sylissä. Uskalsin käyä haistelemassa sitä oikein varovasti ja pikasesti kahesti ilman äitiäki.

Sitten ku se alko itkemään ja ääntelemään niin mie menin ja kerroin heti äitille, ku se ei kuullu sitä rääkymistä heti. Se vain ei ollu kivaa ku kaikki ihmiset vain huomioi sitä pikkuihmistä, eikä minua pidetty yhtä paljon sylissä. Sitten ku ne minun serkun ihmiset käytti sitä pyllypesulla niin se sai olla koko aika sylissä! Minun piti vahtia vieressä koko ajan, ettei ne vain pudota sitä, ku se olis varmaan niin liukas ku ei sillä ole ees karvoja. Äiti sano että sille kasvaa vasta melkein 20 vuotiaana karvoja.

Ei sillä ollu ees käytöstapoja, ku se pissi sohvalle. Onneksi sen alla oli taiteltu lakana ja pyyhe, ettei sentään minun makuupaikka menny ihan pissaan. Eikä kukaan ollu ees vihanen sille! Mulle olis kyllä oltu vihasia, jos olisin pissiny sohvalle...

On tämä ihmisten maailma vain ihmeellinen.

Taikuri