Mie en kyllä yhtään enää tykkää äitistä. Se vain aina toruu minua ja käskee häpeämään, ku oon vaan leikkiny lattikaivon kannella ja ripuloinu makkarin valkoselle matolle, sille mihin aina pyyhin nenän ruuan jälkeen. Semmosia ei kuulema saa tehä, mutta millä minun sitten pitäis leikkiä ku jätetään puoleksi tunniksi yksin heti aamusta, eikä oteta mukaan hakemaan enoa palolaitokselta! Omilla leluillako muka! Tai ku vattaan pistää ja tulee ripuli ihan sillä sekunnilla niin ei muka sais juosta makkariin kakalle, ku vessaanki ensin kielletään menemästä!

Mutta onneksi äitille tuli taas näyttelykirje ja se sano että se ei voi lähteä mukaan, ku se on niin kaukana ja sillä on töitäki sillon. Saan olla muitten perhoskoirien kanssa siellä. Ja ne ihmisetki vain lellii minua koko ajan.

Tänä aamunaki minua lellittiin, ku käytiin Samin mummon luona. Se tykkää minusta tosi paljon ja saan aina heti ensimmäisenä herkkupalan siellä! Sitten se aina juttelee mulle koko ajan ku ollaan siellä ja laittaa mulle oman tuolin teepöytään. Sen luona on aina tosi kiva käyä.

Kokeilenpa nyt vinkua, jos ne tajuais viimein käyttää minua jo ulkona pissalla!

Taikuri